Syksyä Tuijalassa

Olen nyt sen jalkasessioni jälkeen ollut pari viikkoa töissä.
Ja nauttinut joka päivästä.
Kyllä voi olla ihmisellä mukava työ.
Olen saanut vielä ryhmääni innokkaan askartelijan kuten itsekin olen.
Päiväuniaikaan hänen kanssaan syntyy työ poikinensa.
Tänään tehtiin Halloween tauluja useampikin.
Tämä lepakko oli mielestäni hauska.
Värityskuvalepakko väritetty, leikattu ja lopuksi liimattiin värikkäitä
paperisia syksyn lehtiä ympärille. Työn koko A4.
Ajatuksenani tällä sivustolla olisikin jakaa erilaisia
ideoita ja puuhia mitä Tuijalassa teemme.
Samalla opettelimme värejä erivärisistä papereista
leikkaamieni vaahteran lehtien avulla.
Ulkoiluun sää oli myös mitä ihanin, palasimme posket punaisina
kuin syksyn omenat.

Lippahiivelissä

On se sitten kumma, ettei täällä Tuijalassa mene päivääkään, etteikö sattuisi ja tapahtuisi.
Kuvassa olevat koiramme Lippe ja Pepsi päättivät toissapäiväna lähteä Lippahiiveliin.
Koirista nuorin, mutta viisain siis Turbo katseli vain sinnepäin minne muut oli lähteneet
kuin asiasta kertoakseen.
Etsittiin, murehdittiin, haettiin, soiteltiin, jaettiin Facebookissa katoamis-ilmoitus, mutta kehveleitä ei kuulunut...saatika näkynyt.
Sitten mun oli jo ryhmänjohtajan ominaisuudessa lähdettävä Oriflame kokoukseen Forssaan. Juuri ennen kokousta sain soiton, että kannattaisi kysyä yhdeltä alueen ihmisistä, kun hänelle tapana ihmisillä soitella tälläisissa tilanteissa.
Jokke soitti ja tosiaankin naapuri harjun toiselta puolen oli ottanut koirat talteen.
Oli ottanut kuvankin heistä ja kierrellyt kuvan kanssa lähistön taloja, mutta
kun uusia Kolunkulmalaisia ollaan niin ei ollut tullut mieleen meillä koiria olevan.
Klo.16 paikallinen löytökoirista huolehtija oli tullut koirat hakemaan.
Me ajettiin juuri vähän aikaisemmin talon ohi...
Minä sitten noudin koirat Forssasta tullessani.
Paikka oli kuin kunnon koirarankkuriohjelmasta.
Koirat oli ihan kauhuissaan.
Raukat olisivat joutuneet nukkumaan yön ulkona häkissä.
Toivottavasti muistavat ensi kerralla....
vaikka eipä niitä kiimasia narttuja kai mikään pitele....

Hyvä ruoka, parempi mieli

Tein perjantaina elämäni ensimmäisen kerran ruokaa Knorrin Lasagnette pusseista. 
Kaikenkukkuraksi jättikokoisen kolminkertaisen annoksen,
jotta riittäisi koko porukalle.
Laiskuuttani ja kokeilumielessä päädyin niitä kokeilemaan.
Sattuivat olemaan vielä tarjouksessa uudessa Loimaan Citymarketissa
kolme pakettia 5,50€
Ajatus vain nesteen ja jauhelihan lisäämisestä houkutti helppoudellaan.
Totesin, että kyllä olisi pitänyt tehdä vaan pitkän kaavan mukaan itse,
jauhelihakastike ja juustokastike jne...
Ruokaa ei syönyt kukaan... kelpasi sentään  koirille.
Omatekoisesta ei olisi jäljellä kuin rippeet.
Toimii ehkä jos ei tiedä paremmasta.
Kaikesta tästä viisastuneena ja valaistuneena tehtiin
sitten Olgan ja Hansun kanssa  sunnuntaina oikein
perinteinen makkarakastike, uusia perunoita,
kukkakaali-porkkanagratiinia ja fetasalaattia sekä
jälkiruoaksi omenapaistosta ja jäätelöä.
Kaikki söivät ja kiittelivät hyvästä ruoasta.
Mitä tästä opimme ????

Ompeluvinkkejä kaivataan

Uudesta ompeluharrastuksesta intoutuneena
olisin kysynyt vinkkejä hyvistä ompelukirjoista.
Kaipaisin selkeitä ja yksinkertaisia ohjeita
kassien, pussukoiden, tyynyjen ja sisustus"korien"
ompelemiseen. Olisin erittäin kiitollinen
kirjojen nimistä ja tekijöistä.

Viikko vielä

Tasan viikko vielä niin sitten saan kipsin pois.
Viisi viikkoa takana.
Aika on ollut pitkää tälläiselle puuhakkaalle ihmiselle.

Illalla olisi tarkoitus Olgan kanssa aloittaa
ompelukerho Kansalaisopistossa.
Haluaisin opetella ompelemaan siistiä jälkeä eikä
kuten aikaisemmin vähän sinne päin.
Ajatuksena olisi valmistaa erilaisia pieniä
sisustusjuttuja sekä vaikkapa laukkuja.
Farkkukankaasta olisi mukava tehdä vaikkapa kasseja.

Moraali-vastuu

Näin kunnallisvaalien
alla pitäisi tänään ennen valtuuston kokousta pystyä päättämään
jatkaako vaiko ei ?
Toisaalta olisi helppo lopettaa
ja vedota tähän kaikkeen muuhun hulabaloohon,
mutta onko moraalitonta ja vastuun pakoilua jättää uppoava laiva ?

Kuvassa Pepsi, joka ilmeisen ihastunut uuteen päiväpeittoon ja tyynyihin.
Pepsillähän ei siis ole lupaa mennä sänkyyn.

Lepopäivä Tuijalassa

Sunnuntai meni enemmän ja vähemmän kuvan malliin, sillä jonkin asteinen flunssa-aalto
kaataa väkeä peteihin. Vielä on minullakin viikko hyvää aikaa sairastaa sekin pois
ennen kipsin poisottoa, mikäli päättää minuun iskeä.

Kuvan töitä olemme hoitolasten kanssa tehneet vuosien varrella milloin milläkin kuvalla.
Petiin voi laittaa lapsen oman kuvan tai piirtää jonkin eläimen nukkumaan vuoteeeseen.
Kangastilkuista leikattu harkkosaksilla mosaiikkipaloja ja niistä liimattu
pupulle lämmin tilkkupeitto. Kauniita unia ja oman kullan kuvia.

Brita-kakku Oton toivomuksesta

Meillähän ei mitään pikkuannoksia tehdä eli
tämäkin ohje kolminkertaistettiin,
jolloin siitä saatiin kaksi pellistä
mistä kasattiin nelikerroksinen kakku.

300g voita ja 3dl sokeria  vatkataan vaahdoksi.               
Lisää 6 keltuaista koko ajan vatkaten.                   .
Lisää 4,5dl vehnäjauhoja ja 3 tl leivinjauhetta
sekä 3dl maitoa.
Levitä taikina kahdelle uunipellille leivinpaperin päälle.

Valmista marenki                                  
6 valkuaista,                         
4,5dl sokeria
3 tl vaniljasokeria
vatkataan kovaksi vaahdoksi.
Jaa molempien aikaisempien taikinoiden päälle ja                        
levitä taikinan päälle niin, ettei pohjaa näy.              
Paista 175 astetta noin 30 min

Tee sillä välin täyte. Itse tykkään hyvin marjaisesta täytteestä
eikä se tarvitse sokeria, kun marenki niin makea.
Tähän kakkumäärään laitoin täytteeseen
1 ison rahkapurkin
5dl kermaa vaahdotettuna
kolme ruokalusikallista vadelmahilloa
litran mansikoita

Kakun kasaamisessa on hyvä olla isoja lastoja ja toiset kädet avuksi,
kun nostaa pohjia päällekäin.

Anteeksi Äiti !!!!

Tänään tulee kuluneeksi 21 vuotta vanhimmana lapsen Oton syntymässä.
Odotettavissa siis grillailua sekä Brita-kakkua.
Perheessämme neljä lasta Otto 21v. Olga 19v. Akke (Aleksi) 17v. ja Aapo 14v.
Nuorimmaiset asuvat kotona ja vanhemmatkin viettävät täällä vapaa-aikansa.
Aapo oli eilen keksinyt kokeilla miestä vanhvempaa ja
saapui ennen puoltayötä kotiin kaverin tuomana mopoautolla.
Kuinka ollakaan mopoauto hajosi matkalla ja Otto lähti hinaamaan sitä.
Kun Aapo lopulta pääsi sänkyyn huuteli sieltä :" Anteeksi Äiti !!!!"
Koti on paikka missä kolhut korjataan.
Nuoruuteen kuuluvat erehdykset, mutta myös toivottavasti
oppiminen niiden kautta.

Miten minusta tuli blokkaaja ????

28.7.2012 jalkani kääntyi 90 astetta väärään suuntaan liukastuessani autoa pestessä.
Tämähän tapahtui viiden viikon kesäloman toiseksi viimeisenä iltana.
En kyllä suosittele kenellekään kyseistä loman jatkamiseksi.
Puuhakkaalle ihmiselle jalka kuusi viikkoa kipsissä on kuin pahimmasta painajaisesta
vaikka tuli mieleeni oliko tarkoitettu  pakkorauhoittamisekseni. Tiedä häntä.
Kesälomakin meni kyllä muuttoa tehdessä eli mistään rentoutumisesta ei ollut kyse.
Ajatus blogista hautunut mielessäni ja nythän on hyvää aikaa ryhtyä tuumasta toimeen.