Itsetehdyssä on sydän mukana

Alkutalvesta hoitolapseni ilmoitti, että hän ei tykkää leikkiä nukeilla.
No, minäpä tuumasta toimeen...
eiköhän sellainen nukke löydy mikä innostaa leikkimään.

Kangasta ja vanua esille.Aloitettiin pitkistä raajoista.
Niiden täyttäminen olikin suurin haaste, jotta ne sai tarpeeksi tiiviiksi.
Kauhalla työntämällä vanua kangasputkiin niin saatiin hienot kädet ja jalat.
Vartalo ja pää syntyikin sitten jo hetkessä.
Seuraava haaste oli löytää kaksi samanlaista silmiksi sopivaa nappia
Tuijalan järjettömästä varastosta...Tuija rakastaa nappeja enemmän kuin timantteja.
Napanappi oli jo helpompi.
Ja sitten hiukset oli tarkoitus tehdä langasta, mutta
Tuijalan varastosta löytyi jonkun vanhat hiustenpidennykset
ja niistä tuli aivan mahtavat hiukset.

Nukkeprojektia hidasti myös välissä ollut pipariprojekti
ja kuvassa hoitolapseni tekemä piparitalo.

Siihen malliin nukkea pidettiin kainalossa, että eiköhän se
pääse mukaan leikkeihinkin.
Ja projekti jatkuu tulevilla viikoilla vaatteiden valmistamisella.

Itsetehty on aina arvokkaampi ja rakkaampi kuin kaupasta hankitty.
Itsetehdyssä on sydän mukana.

Kakkuja tältä vuosisadalta

Tilatun 3-vuotiskakun lisäksi tein kotiväelle oheisen sydänkakun,
kun sanovat minun aina muille vaan tekevän...
Jokun kurkatessa  jääkääppiin ja nähdessään siellä jotain herkkuja...tulee kusymys:
"Onko tää syötäväksi ?"


Kakkupohjia tein kaksi suorakaiteenmallisen sekä
ison pyöreän halkaisijaltaan 30cm
seuraavalla ohjeella:
6 munaa
3dl sokeria
1,25dl  kiehuvaa vettä
4 dl vehnäjauhoja
1 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta
Paista 175 asteisessa uunissa keskitasolla
45-60 min uunivuoasta riippuen

Leivontablogeja selailleena intouduin tekemään kaksi erilaista
moussea täytteeksi...nykyään hillot on kuulemma tylsiä
ja niinpä minäkin intouduin siirtymään kakkujen teossa tälle aikakaudelle.

Vadelmamousse                                       Valkosuklaamousse
2,5 dl vispikermaa                                     2,5dl vispikermaa
2 dl ranskankermaa                                   3 munaa
200g maustamatonta tuorejuustoa              3/4 dl
2,5 dl sokeria                                            6 liivatetta
2 tl vanilja sokeria                                      200g valkosuklaata
600g Pirkan vadelmia ( 3x 200g pss)          tilkka kiehuvaa vettä
8 liivatelehteä
tilkka kiehuvaa vettä

Laita 14 liivatetta likoamaan kylmään veteen.
Vatkaa 5 dl vispikermaa kerralla. Samalla  kumpaankin ohjeeseen.
Vatkaa ranskankerma, tuorejuusto, sokerit keskenään ja lisää
siihen varovasti puolet äsken tekemästäsi kermavaahdosta.
Lisää vadelmat. Pirkan vadelmat laitoin sellaisenaan.
Omat marjat pitäisi varmaan valuttaa tai paseerata,
koska nestettä tulee enemmän.
Sekoita 8 liivatetta pieneen vesitilkkaan ja
sekoita valmistamaasi seokseen.
Laita kulho odottamaan jääkaappiin.

Laita suklaa sulamaan vesihauteeseen ja sillä välin
vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi ja sekoita siihen jäljellä oleva
kermavaahto.
Sekoita sekaan sulanut valkosuklaa ja pieneen vesitilkkaan
liottamasi 6 liivatetta.
Laita kulho odottamaan jääkaappiin.

Tämä määrä niin reilu, että syntyi kuvissa olevat kaksi kakkua.
Leikkaa kakkupohjat kolmeen osaan ja aloita pinoamaan leivinpaperilla
vuorattuun kakkuvuokaan väärinpäin.
Kakku voidaan kostuttaa Jaffalla, Srite`lla, vaniljamaidolla tms.
Itse laitoin alimmaiseen väliin vadelmamoussen ja päällimmäiseen väliin
valkosuklaamousse. Ajateltuna kakku oikeinpäin ;)
Anna jähmettyä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Koristeluun käytetty litra kermaa.
3-vuotiskakussa marsipaanikuorrute syötävällä  kakkukuvalla
ja sydänkakussa vaahtokarkkimassa marsipaanisydämillä.

Vadelmien voimakkaan maun vuoksi kokeilen seuraavalla kerralla
vadelman kaveriksi ihan suklaamoussea.
Kuulostaisi kutkuttavalta vaihtoehdolta, sillä
suklaatahan ei ikinä missään ole liikaa.
Valkosuklaan voisi laittaa yksinään tai sitten mustikkamoussen kanssa
minkä pitäisi olla herkullinen yhdistelmä.

Herkullinen kahvihetki vietettiin hyvien ystävien seurassa.
Sunnuntai-iltapäivän parhautta.

Sisustusikkunoita Tuijalasta

Sisustusikkuna hysteria valtasi Tuijalan marraskuun lopussa.
Kuvissa vain muutama valmistuneista töistä.
Sisustusikkunat pääosin uniikkeja ikkunoiden saatavuuden mukaan.
Ikkunoita roudattu, rikottu, korjattu, pesty, raaputettu jne...
ja jokaisen ikkunan valmistuttua ja siirryttyä ystävien tai asiakkaiden
seinille, valtaa mielen uusi innostus uusista ikkunoista.
Kierrätystä parhaimmillaan ja uusi elämä vanhalle ikkunalle.
PS: Ostan ikkunoita eli saa tarjota tänne Urjalan Tuijalaan.